Tapahtui toukokuussa/ In May

Toukokuu on aina niin toivoa täynnä.

Tänä vuonna osaksi myös toivottomuutta. Aloitetaan siitä…

KYLPPÄRIREMPPA

Kylppärin seinä revittiin auki 1.3., mutta remontti alkoi lopulta vasta 26.4. Taloyhtiössä hommat täytyi tietenkin kilpailuttaa ja asiaa käsitellä myös yhtiökokouksessa. Kun hommat pääsi vihdoin käyntiin niin jotenkin toivoimme, että se olisi ollut ohi parissa kolmessa – max. neljässä viikossa niin kuin meidän annettiin alunperin ymmärtää. Ehkä olisi mennytkin, ellei välissä olisi ollut niitä päiviä, kun mitään ei tapahtunut, vaikka odotimme, että joku tulisi paikalle. Ja sitten tietenkin tapahtui takapakkejakin, kun esimerkiksi valmiiksi saadun laatoituksen jälkeen timpuri pudotti naulapyssyn niin, että laatta halkesi ja jouduttiin vaihtamaan laattaa… Eli toukokuukaan ei sitten lopulta piisannut, valmista tuli vasta 2.6. Ensimmäinen viikko meni metelissä hymyssä suin – remonttimies tuli aina ajoissa, teki hommansa tehokkaasti, suojasi paikat, siivosi jälkensä ja oli muutenkin kohtelias ja fiksu. Viikossa lattialaatat piikattu, laatoilla päällystetyt kipsiseinät moukaroitu paloiksi, kattopaneelit ym. tilpehööri poistettu ja vielä uudet levyt laitettu tilalle sekä lattiat tasoitettu ja hiottu. Ei huono, homma edistyi vauhdilla. Mutta sitten tulikin yli kahden viikon tauko, mikä oli meistä käsittämätön, kun nurkassa oli n. puolen neliön kokoinen kuivausmatto ja senkin arvelimme olevan turha, kun kylppäri oli ollut käyttämättä jo 2kk ennen remontin alkua. Ehkä tuo kuivausjakso on vaan aina aikataulutettu ja vakio riippumatta tilanteesta?

Three months without bathroom and sauna – that is a lot for a Finn!  A six week job and a lot of waiting in between.

 

Ei sitä pieni ihminen tajunnut, että yhden kopolaatan ja sen takana olevan kosteuden ansiosta koko kylppäri-sauna-kompleksi revitään atomeiksi ja sen seurauksena olemme 3 kk alakertaan rajoitetussa “kaksiossa” ilman kunnon pesumahdollisuuksia vaatevaraston koostuessa yhdellä tuolilla olevasta huojuvasta kasasta! Ei tätä huvikseen viitsi kyllä kokea. Ymmärsimme tietenkin, että vedeneristyksen täytyy olla yhtenäinen, joten eihän siinä muu auttanut kuin sopeutua.

Onneksi saimme pariin otteeseen kutsun käydä pyykinpesulla ja saunomassa ystävien luona. Lisäksi lähdimme äitejä moikkaamaan kotiseudulle, josta varasimme taas saman mummonmökkimäisen airbnb:n kuin aikaisemminkin. Siellä saimme myös pyykättyä ja saunottua – ja ennen kaikkea rauhoituttua hiljaisuudessa peltojen ja metsien keskellä. Tai no ei aivan hiljaisuudessa – lintujen kevätpuuhastelut olivat aika äänekkäitä 🙂

Valmiista kylppäristä sitten oma postaus myöhemmin!

Muuten toukokuu oli toivoa täynnä…

JOTAIN SINISTÄ

Kevään ja kesän tullessa kaipaan aina sinistä. Erityisesti vaaleansinistä. Helppoja pieniä muutoksia, joita löydän aina ihan omien kaappien kätköistä. Ostin myös Vakre-lehden, jonka kansi oli vaan niin just meidän näköinen. Siinä oli taljojakin sohvilla vaikka on kevät ja kesä tulossa – ihan niin kuin meillä 🙂

Something blue – I have always loved blue color, especially baby blue. It is definitely the color for Spring and Summer.

HYVÄÄ RUOKAA, KUN SIITÄ TULEE PAREMPI MIELI

Keittiö pelitti kuitenkin remontinkin aikana entiseen malliin ja oikeastaan ehkä panostimme normaalia enemmän hyvään, kunnolliseen ruokaan kuin normiarjessa. Siitä tuli hyvä mieli ja päivän kohokohta. Lämpimät ilmat houkuttelivat syömään ulkona, joskus jopa aivan aamiaisesta lähtien. Lounas sujahti usein kiireessä edellisen päivän jämiä, hernekeittoa tai munakasta syöden, mutta päivän pääateriaan sitten panostettiinkin enemmän: paljon salaattia, paahdettuja kasviksia ja broilerin sisäfileitä. Ravintolaan emme vielä lähteneet, mutta haimme kyllä valmiita salaattiannoksia Mamista usein perjantaisin viikonlopun alkajaisiksi.

Good food makes the day. Starting Sunday morning with banana pancakes.

KUKKIEN KERTOMAA

A tradition on Mothers´Day is that kids bring anemones in their tight fist. I am so lucky they still do when they grow up.

Äitienpäivänä sain tietenkin perinteisesti valkovuokkoja. Hassua, miten tärkeältä ne aina tuntuvat. Aivan kuin ne symbolisoisivat koko äiti-lapsi-suhdetta herkkyydellään. Elävästi muistan ne pojan ja tytön pienet nyrkit, jotka puristivat kukkia tärkeän näköisinä ja aavistivat äitin silmien kyyneltyvän. Nyt valkovuokot ojensi varttunut nuorimies, mutta tunnelma oli sama. Nuorta naista sain katsella tällä kertaa vain ruudun kautta maapallon toiselta puolelta. Se tuntui haikealta.

Äitienpäivän keli oli sellainen, että söimme ulkona ja nautimme omenapuun kauneudesta. Toistan varmaan itseäni, mutta takapiha on todella tuntunut aivan korostuneen tärkeältä tämän epidemian aikana. Siellä on voinut vapautuneesti nähdä ihmisiä ja aistia ulkomaailmaa. Muutenkin pihalla puuhastelu on tuntunut tavallista tärkeämmältä. Ja omenapuun kukat entistäkin kauniimmilta.

LISÄRAVINTOA TAIDENÄYTTELYISTÄ

Kuutti Lavosen kynän jälki on aina ollut mieleeni. Joella-galleriassa oli toukokuussa hänen näyttelynsä, joten piipahdimme siellä. Järjestelyt olivat turvalliset: tilaan päästettiin vain kuusi ihmistä kerrallaan ja maskin kanssa. Viimeisen kuvan keramiikka lautasen varmasti tunnistattekin Anu Pentikin tekemäksi. Siitä näyttelystä kirjoitinkin jo edellisen postauksen, kurkista sieltä lisää.

Not just food but also all sorts of art bring us happiness.

LOMA – TOIVEITA JA UNELMIA PULLOLLAAN

Toivon, että pysymme kaikki terveenä ja että tytär pääsee palaamaan koti-Suomeen aikataulun mukaisesti.

Toivon, että saamme uida ja saunoa paljon tänä kesänä.

Toivon, että saamme viettää sosiaalisempaa elämää kuin pitkiin aikoihin.

Toivon, että lisäksi muutama ääneen lausumaton unelma toteutuu…

I wish… we all stay healthy, daughter comes back safe as scheduled, we are able to swim a lot this summer, be more social and few things I won´t say out loud yet…

Aurinko paistaa ja sataa rakeita – aika hienoa!

Celia C

2 Comment

  1. Kyllä teillä on hermoja koeteltu tuon remontin kanssa! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin odottelu että jotain tapahtuisi ja se, kun ei itse voi vaikuttaa mitenkään asioihin.
    Kuutti Lavosen tyyli on kyllä upea. Kun äkkiä katselee niin tulee mieleen, että äkkiäkös sitä piirtelisi huolettomalla kynänjäljellä rentoja ääriviivoja. Ei taida olla ihan niin helppoa kuitenkaan.
    Ihania kesäpäiviä sinulle ja toivotaan, että unelmasi toteutuvat <3

    1. Kiitos sympatiasta, Maarit <3 Tarkoitus oli tsempata hyvällä mielellä remontti läpi, mutta kyllä siinä sitten niitä epäuskon ja toivottomuuden hetkiä vaan tuli. Aika uupunut olo oli lopussa, kun sitä kuitenkin oli sitten kaikkea muutakin. Koronan takia me jouduttiin myös pitämään itseä suojaavia maskeja kotonakin, koska eri vaiheissa alati vaihtuneet remonttimiehet eivät niitä käyttäneet.
      Mutta nyt katse eteenpäin - löylyt ovat maistuneet erityisen hyvältä ja laattavalinnat osuivat nappiin - ovat aivan meidän näköiset 🙂
      Leppoista kesää sinulle, teidän mökki on aivan ihana!!

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.