MIKSI RETHYMNO?
Olimme siirrelleet Nizzan lentoja itse neljä kertaa ja lentoyhtiö pariin otteeseen, kunnes emme halunneet välpätä niitä enää edestakaisin ja sumplia airbnb-majoituksia lentojen mukaan vaan otimme rahat takaisin lentoyhtiöltä ja päädyimme helpompaan ratkaisuun eli pakettimatkaan pitkästä pitkästä aikaa.
Rethymnosta olimme kuulleet paljon kehuja ja monet olivat suositelleet sitä meille, koska siellä on paljon rantaa käveltäväksi ja kaunis vanhakaupunki tunnelmointiin – molemmat sellaisia asioita, joista matkoilla nautimme. Lisäksi luin, että se todellakin on oikea kaupunki paikallisine asukkaineen eikä pelkkä turistikohde ja siltä se kyllä tuntuikin, varsinkin kun oli näin aikainen kevät – turistikausi oli vasta niin aluillaan. Suuria suunnitelmia ei ollut, nyt oli tärkeintä päästä huilimaan – valoon ja pois uutisista ja muusta mieltä kuormittavasta.
Due to Covid our flights to Nice had been changed so many times so we ended up cancelling them and booked instead a package holiday to Crete, Rethymno. Long beach and cozy old town made us choose Rethymno.
RANTA – THE BEACH
Sitä piisasi – nimittäin 12 km yhtäjaksoisesti. Kävelimme rantavedessä kahlaten joka päivä ainakin kahdesti. Meri oli koko loman aika armoton. Vaahtopäät vyöryivät taukoamatta, merivirrat olivat (kuulemma) voimakkaita, vesi vielä viileää – ja niin ollen uimarit vähissä. Roiskeet kastelivat meitä kävellessä ja kahtena päivänä uskaltauduimme ihan uimaankin, ensimmäisenä pikaiseen pulahdukseen punaisesta lipusta huolimatta, toisena sitten vähän pidempään. Kävelyn ohessa tietenkin keräilimme myös kiviä. Kahdeksan niistä päätyi lomamuistona kotiin tuttuun tapaan.
Hotellimme (Ilios Beach, punainen neliö kartalla) oli aivan rannassa ja meidän käytössä ilmaiset rantatuolit, joissa sitten istuskelimme aaltoja katsellen ja meren kohinaa kuunnellen pitkät tovit päivittäin. Pääsääntöisesti kevytuntsikat päällä ja huivit tiukasti kaulan ympärillä tosin 😉 Mutta mitä stressinpoistoa se olikaan! Meren äärellä oleminen todellakin saa aikaan rauhallisemman ja rentoutuneemman olon – se suorastaan onnellistaa. Siksi oli pakko vielä viimeisenä päivänä heittäytyä aaltojen keikuteltavaksikin oikein kunnolla. Se kruunasi koko loman!
12 kilometers of sandy beach, waves to watch and throw yourself into. Mindfulness at its best.
VENETSIALAINEN SATAMA – OLD HARBOR
Hotellilta oli mukava puinen kävelyreitti hieman etäänpänä autotiestä (liikennekulttuuri ei muuten jalankulkijoita kunnioittanut) kohti satamaa ja vanhaakaupunkia. Heräämme yleensäkin aikaisin, joten aamupalan jälkeen olimme jo menossa kylille, kun siellä oli vielä rauhallista. Useimmiten olimme ainoat asiakkaat, kun pysähdyimme kahville tai tuorepuristetulle appelsiinimehulle venetsialaisen pienvenesataman kahvilaan.
Old harbor for early morning walks. Coffee or fresh orange juice to wake you up for new day.
VANHAKAUPUNKI -OLD TOWN
Satamasta jatkoimme aina vanhan kaupungin kapeille kujille. Mikä täällä oli erityisen viehättävää oli se, miten vaijerien, rimojen ja lankojen kanssa oli tuettu erilaisia kasveja levittäytymään kujien päälle. Kävelin pari ensimmäistä päivää niska vinossa ylös katsellen. Upein yksittäinen kohta oli tuo kolmannen kuvan lila kukkakatto. Tarjoilija kahvilassa kertoi, että nyt oli juuri sen paras hetki ja jo viikon sisällä se pudottaisi kukkansa, mutta vihreys säilyisi. Tunnelmallisia kahviloita, ravintoloita ja pieniä putiikkeja oli vieri vieressä. Kadut ja kujat risteilivät siihen malliin, että ainakin minä hämmästyin joka kerta, miten joka välissä me tupsahdettiin taas sataman puolelle. Sellainen mukava pieni eksyminen (disorientaatio) on aina parasta vanhoissa kaupungeissa. Ostokseni jäivät pariin hamam-pyyhkeeseen. Kreikkalaiset osaavat kyllä tehdä käsitöitä.
Old town with cozy cafes, restaurants and shops. Loved the trees and flowers – how they crew everywhere.
LINNOITUS FORTEZZA -FORTRESS
Kaupunkikuvassa näkyi ylimpänä linnoitus, johon käveltiin vanhan kaupungin läpi. Sieltä oli ihan hyvät näkymät ympäristöön. Näkyihän sieltä myös yhä lumihuippuiset vuoret, jotka hämmästyttivät meitä saapuessamme lentokentälle. Kevät oli tosiaan täälläkin vielä vaiheessa. Aurinkoa silti piisasi. Viiskymppistä aurinkovoidetta naamassa joka päivä. Pisamia se ei tietenkään estänyt pompsahtamasta esiin 🙂
The fortress up on the hill is a perfect place to see the overall vista – note the snow topping the hills!
RUOKA – GLUTEN FREE FOOD
Ruuan suhteen oltiin omavaraisia. Perehdyin etukäteen oikeastaan aika vähän nähtävyyksiin ja paljon gluteenittomuuteen. Periaatteessa monet kehuivat kreikkalaisen ruokavalion olevan lähtökohtaisesti gluteenitonta, mutta keliaakikolle silti riskaapelia, koska tietämys keliakiasta oli vähäistä ja monille oli käynyt ikäviä vahinkoja. Gluteenittomien tuotteiden löytäminen kaupoistakaan ei ollut helppoa. Tuoteselosteiden lukeminen jopa mahdotonta kreikkalaisen kirjaimiston vuoksi. Uskalsimme valita vain sellaisia, missä oli tiedot myös englanniksi, jos oli epäselvyyttä siitä voisiko tuote sisältää viljaa. Olimme valinneet hotellin niin, että sieltä löytyy keittonurkkaus, joten stressittömintä oli valmistaa ruuat itse. Lounaamme olivat silti hyvin kreetalaisia: paahdettuja kasviksia, viininlehtikääryleitä (löytyi gluteenittomana purkista), halloumia, salaattia ja gluteenitonta leipää oliivitahnalla. Välipalat olivat aina jugurttia ja auringossa makunsa saaneita hedelmiä.
Read a lot what was written about gluten free. If you do not have celiac disease you find a lot, but if you do you should be careful because the real comprehension is not good about it. We ended up doing our own meals. That is one of the reasons we chose a hotel with a kitchenette. Therefore no stress.
Emme ole sairastaneet (vielä, koputan puuta) koronaa, joten reissuun lähteminen ei ihan ilman jännittämistä sujunut. Lentokentällä ihmisillä oli maskit, tanskalaisessa Jettimen koneessa sen sijaan hyvin harvalla. Me pidimme FFP2-maskeja lennon ajan, paitsi ruokaillessa. Perillä Kreetalla sen sijaan oli kaikissa sisätiloissa – ravintoloissa, hotellilla, kaupoissa ja busseissa maskipakko. Meille se antoi turvallisuuden tunteen. Ja terveenä selvittiinkin reissusta!
Levollisuutta reissuun toi yhteinen päätöksemme olla uutislakossa koko viikko. Sen sijaan luimme pitkästä aikaa kirjoja. Nukuimme ihan sikahyvin.
Loma oli askel hieman normaalimpaan olotilaan eli kyllä kannatti lähteä.
Vappuna lakki päässä toppatakissa.
Sitä Suomen Suvea odotellessa…
Celia C
Nyt taidan vaihtaa pöydällä olevan pääsiäissomistuksen johonkin vappuisempaan.
Onnellistaminen! Sepä oiva sana kuvaamaan sitä tunnetta kun tunnet meren tuoksun, kuulet sen loputtoman kohinan ja näet taivaan sävyt siinä <3
Rethymno vaikutti kivalta kohteelta, aina kaikki pieni ja paikallinen kiinnostaa. Ihania kujia ja pitkät rannat – musta tuntuu että siinä on ne tärkeät lomaelementit.
Varmasti onkin hankala selvittää ja uskaltaa luottaa lomakohteen gluteenittomuuteen ja siinä mielessä itse kokkaaminen omilla kämpillä on hyvä vaihtoehto. Onhan jo pelkästään torilla tai kaupassa käynti kivaa ohjelmaa. Meillä on tapana vähän pidemmillä reissuilla tehdä kaikki ruoka itse, ihan kokkaamisen ja runsaan tarjonnan takia, ja lisään vielä, ettei ravintolassa istuminen ole päivästä toiseen meille ollenkaan mieluista. Kotona parasta.
Me ollaan lähdössä pikkutyttöjen ja tyttären kanssa myös Kreetalle heinäkuussa. Meille valikoitui Agios Nigolaos 'tarkkojen' kriteerien jälkeen, lennot piti olla päiväsaikaan ja hyvät uima-altaat sekä meri lähellä. Eikä haluttu isoon lapsihotelliin (no en tiedä onko siellä edes sellaisia). Niin, ja piti saada puolihoito lasten takia.
Olen ollut vain kolme kertaa Kreikassa ja kaikista reissuista on hyvät muistot 🙂
Edelleen odotellaan Suomen suvea…
Meri on kyllä oleellinen elementti lomalla. Olen oikeasti vakuuttunut siitä, että se onnellistaa – toisaalta rauhoittaa, mutta myös energisoi, voimaannuttaa.
Toinen tärkeä lomalla on syöminen. Me nautitaan siitä, että ulkomailla se saa paikallisia vivahteita ja mökkeilyssä sellaista mukavaa rentoutta. Molemmat tykkää kokata, joten se ei todellakaan ole ikävää puuhaa, mistä haluaisi lomallakaan luopua.
Oi, lasten kanssa on hienoa lähteä reissuun – sitä jotenkin elää vielä voimakkaammin heidän kauttaan kaiken uuden ja ihmeellisen, mitä he havainnoivat. Ihan eri silmillä 🙂 Varmasti hieno reissu. Varoitus polttavasta auringosta ja vaarallisesta liikennekulttuurista!!
Kiitos Maarit, kun olet kuulolla ja jätät mukavia kommentteja <3 Jep, jep - hidasta on suven tulo, mutta pian on omenapuu kukassa 🙂
Joo tuo aurinko onkin vähän pelottava juttu, kun tiedän että he uivat päivät pitkät. Olenkin jo nyt hommannut voiteita myös pikkutytöille, sillä on huolehdittava siitä että rasvaaminen on nopeaa ja helppoa – eli spraytä peliin heille. Enkä koskaan jätä tämmöistä asiaa sen varaan, että sieltähän voi sitten ostaa – ehei, ihan turha ottaa sellaista stressiä; kotoa mukaan must-jutut niin ei tarvitse enää miettiä eikä lähteä hakemaan, kalliilla vielä.
Koskee myös itseä, mutta se asia on kunnossa 😀
Kivaa viikonloppua sinne, keleistä huolimatta <3
Aurinko on salakavala meressä pulikoidessa, kun iho tuntuu viileältä.
Arvasinkin, että sulla on homma hanskassa – varsinkin, kun luin viime postauksesi aurinkovoiteista 🙂 Ja komppaan äitiäsi siinä, että aamulla jo aurinkorasvat naamaan niin ei vahingossakaan nenä pala!
Mukavaa viikonloppua teille myös <3
Vaikka en helteistä piittaakaan, niin hieman enemmän saisi lämpöä olla...
Kiva lukea kokemuksestanne Kreetalta, joka meille koluamaton ja tuntematon saari. Rethymnon vaikuttaisi hyvältä meidän makuumme: pientä ja suloista sekä pitkä ranta tallustella. Jospa joskus tuonnekin…
Nyt syksyn tulvahdettua luihin ja ytimiin kaipuu aurinkoon iskee minuun voimalla varsinkin, kun elvyttelen itseäni edelleen Covidista. Onnellistaminen tekisi terää!
Hyviä syyspäiviä! Terveisin Tuija
Rethymnon oli meille varsin oiva paikka – meidät hyvin tuntevat tiesivät suositella 🙂 Tykätään, kun se sellainen paikallinen touhu ja perinteet näkyvät, on selkeä kylä/ kaupunki ja tietenkin se pitkä, pitkä ranta, jota tallustella ja meri, jota tuijotella. Uskon, että tykkäisitte – te kreikkafanit <3
Me odotellaan, että saataisiin neljäs rokote ja sitten vasta uskalletaan varata matkat... Syksy on hyvä aika matkustaa.
Vaikka kyllä tämä raikkaampi keli kelpaa ainakin tovin täälläkin!
Mukavia syyspäiviä sinulle myös - ja kiitos kivasta viestistäsi 🙂