HYGGE-SESONKI IS BACK

Syksy alkoi (ainakin mun mielestä) niin kovin aikaisin tänä vuonna. Kun useimmiten olemme pystyneet jatkamaan “ulkoruokintaa” lokakuun alkupuolelle saakka, tänä vuonna homma tyssäsi jo elokuussa – muutamaa kaffittelua/ skumpan kilistelyä lukuun ottamatta. Pientä pyristelyä sitä on yrittänyt siis tehdä ulkoelämän jatkumiselle, mutta kyllä tässä nyt on vaan suunnattava katse tiukemmin kohti sisätiloja.

Focus is now home and indoors. This means cocooing – or hygge as danish people say it.

Ja mikäs sen oleellisempaa onkaan kuin hyggeilyn herättely. Hygge-sesonki alkaa nyt ja huipentumana olkoon jälleen joulu. Ja näin se homma etenee…

 

 

Viime viikonloppuna oli taloyhtiön pihatalkoot, jossa kaikki pudonneet lehdet saivat kyytiä. Viimeisenä tippuvat aina omenapuun lehdet ja kun ne ovat lähteneet, on aika sytyttää valot puuhun. Enkä taaskaan ollut edes ensimmäinen näillä huudeilla, joka pyöritteli jouluvaloja ympäri puuta. Pimeys (ja korona) on tehnyt tehtävänsä – kansa näyttää kaipaavan valoja. Tavallisesti tiukasti kiinni olevia sälekaihtimia pidän nyt hiukan raolla, jotta puun valot tuikkivat kivasti myös sisälle olohuoneeseen. Omenapuun kolmas tähtihetki: ensin kukat, sitten omenat ja nyt vielä valot.

Outdoor lighting on our apple tree and it is the star of our back yard  once again.

 

 

Samalla vaihtuivat läpikuultavat pullot ja muut lasiesineet olohuoneen ikkunalta metallisiin kynttilänjalkoihin, jotka saavat tosin vielä odottaa tovin kynttilöitä. Usein poltamme vain yhtä kynttilää kerrallaan Balmuirin lyhdyssä, joka seilaa sitten eri huoneiden välillä riippuen, missä kulloinkin hengataan. Yhdessäkin kynttilässä riittää katseltavaa… Lepattava liekki, virtaava vesi ja nukkuvan lapsen kasvot – niitä on aina rauhoittava katsella. Sähkökynttelikön nostan ikkunalle ehkä ensi viikonloppuna…

Glass bottles gave space to candle holders by the window. Staring one candle at a time is enough for now. More candles to come later on. The lantern is easy to carry around.

 

 

 

 

Taljojahan meillä on aina melkein joka ikisessä istuimessa, joten perusta leppoisille, lämpöisille löhöilypaikoille on aina olemassa. Osa tyynyn päällisistä vaihtui kuitenkin samettisiin, pari vilttiä ja tietenkin kopallinen villasukkia 🙂

Keittiön pöydälle vaihdoin vaihteeksi Marimekon unikkoa – tämä viininpunainen-kulta-yhdistelmä on mieleinen juuri nyt. Kultaiset yksityiskohdat liinassa sai mut hakemaan messinkiset kynttilänjalat tänne keittiöön tällä kertaa. Yleensä laitan ne aina joulun alla työhuoneeseen, mutta nyt oli jotenkin kultakuumeinen olo. Olisikohan meidän tämän vuoden joulu kultainen…

Pillows and rugs of course on sofas and arm chairs. Not to forget woolen socks. Poppies from Marimekko is my favorite table cloth at the moment – this tile red and gold colored. Somehow it made me need even more gold, so I placed my brass candle sticks here. I might make our Christmas golden this year.

 

Makuuhuoneesta poistimme vihdoin television! Se on vaan jotenkin aina vienyt osan huoneen seesteisestä tunnelmasta, ollut feng shuin vastainen pala huoneessa (ei saisi olla elektroniikkaa makuuhuoneessa). Mustan ruudun (ja sähköjohtojen) sijaan nurkassa on nyt vanha talonpoikaistuoli ja kaunis maisemataulu. Niin paljon mukavampaa katsella niitä. Jospa nyt ryhdyttäisiin vaihteeksi lukemaan illalla viimeiseksi. Hyvä uni on tarpeen, jotta jaksaa.

No more tv in bedroom. No electronics – better feng shui. How about reading now before sleep.

 

 

Musiikki kuuluu oleellisena osana meidän kotoiluun. Viime viikkoina ollaan kuunneltu alakerrassa esimerkiksi näitä cd-levyjä tunnelmasta riippuen: Santanan Supernatural (aina ollut syksyisen pimeän illan ilo), Billy Joelin Greatest hits (tunnelmointiin), Mewin And the glass handed kites (viime kesän konsertin muisteloissa) ja Music from the wine Lands (parasta ruuasta ja viinistä nautiskellessa). Yläkerrassa pyörii vinyyli usein levylautasella. Siinä on sellaista leppoisaa kotoilun makua.

Suitable music (cd or vinyl) at hand to create the mood you want. This is what we have been listening lately.

 

 

Syksyn aarre – upea tammenterho – kuin pelkkää kultaa sekin!

Terveisiä vielä vesisateesta, jossa nyt kuitenkin oli äsken taas pakko käydä happea haukkaamassa. Hyggestä huolimatta me ei suostuta missään tapauksessa jäämään sisätiloihin ihan 24/7. Sitä lähdetään lenkille ihan mieluusti vaikka mihin räntä/vesi/lumisateeseen, kun tietää pääsevänsä takaisin kodin lämpöön. Pahimmassa kelissä suoraan saunaan. Onni on muuten myös valmis kylppäri/ saunaremontti (olihan se lopulta vaivansa arvoinen). 

Vanha totuus: good to be home – always. Even though we need to go outside for a walk at least once or twice a day no matter what the weather is like.

Mitenkäs te muut pärjäilette siellä päivien pimetessä?

Syksyisin terveisin, Celia C

4 Comment

  1. Hei hyggeilijä. Onpa teillä kauniita vahoja huonekaluja ja esineitä. Kyllähän tuolla sisällä viihtyy hyvin ja vähän musiikkia soimaan. Täydellistä. Kodikkaalle teillä näyttää, juuri oikeanlaiselta hyggeltä. Kynttilät ja taljat tekevät talvikodista kivan. Vähän hämyisempi valo ja tuoksut. Eikös sillä pääse hyvin hyggeilemään.

    Onhan se ihanaa, että illat pimenee ja saa polttaa kynttilöitä. Hankin viime vuonna lyhtyihin Uyunin led-kynttilät (ihan aidon näköisiä). Niitä on poltettu jo ainakin kuukausi. Kesällä saatiin terassille lasihuone ja olen koristellut sitä valoilla ja kynttilöillä. Ensiksi ajattelin laittaa valoketjun, sellaisen joka on kaikilla, sitten päädyin ihan toisenlaiseen ratkaisuun.

    Monet kaverit surkuttelevat syksyn pimeyttä, mutta minusta se on kiva vuodenaika. Joku aika sitten minulta kysyttiin, olenko kesäihminen. En ole, tykkään kaikista vuodenajoista. Jokainen on ihana ja koska tykkään hiihtää hiljaisessa metsässä, odotan kovasti myös talvea ja hankia. Hyggeily on ihanaa! Lämpöisin terkuin – Mari

    1. Kiitos ilahduttavasta kommentistasi, Mari <3 Mukavaa, kun olet kuulolla siellä 🙂
      Juu, meiltä löytyy kyllä esineitä monilta vuosikymmeniltä. Olen teinistä asti arvostanut vanhoja tavaroita, joilla on joku tarina tai sukuhistoria. Samoin mieheni, joten jonkinlainen nostalgia-kokoelma meillä täällä on. Joitain pienesineitä on lisäksi tarttunut kirppiksiltä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä.
      Olen ennenkin mainostanut täällä, että kotimme sopii sisustuksellisesti erityisen hyvin syksyyn ja talveen - eli se tekee tästä pimeän kaudesta ihan mukiinmenevän. Minäkin pidän siitä, että on neljä vuodenaikaa ja joulusta pidän aivan erityisesti!
      Hei, hyvä kun mainitsit nuo Uyunin led-kynttilät nimeltä. Ne olisivatkin hyvä ratkaisu myös meille, koska kahden kerroksen väliä kulkiessa on aina murhe, että kynttilä unohtuu palamaan jonnekin. Terassilla ja parvekkeellakin varmaan ovat juurikin hyviä. Vähänkö houkuttaisi nähdä kuvia teidän lasihuoneesta - vink vink 😉
      Mukavaa hyggeilyä kovasti toivotellen, C.

  2. Sulla on kyllä niin kivat, uskolliset kausiperinteet, joilla loihdit eri vuodenaikoihin omanlaisensa tunnelman. Ja se käy kuitenkin niin pienillä jutuilla, että ei voi työlääksi syyttää, mutta itselläni tuntuu olevan nykyään jotenkin hukassa kaikenlainen (sisustus)näkemys. Joskin kynttilöitä olen minäkin poikkeuksellisesti poltellut jo aika pitkään. Ei ole montaa, mutta kyllä niistä vaan sellainen mukava tunnelma tulee. Ja omenapuihin olen minäkin muutaman vuoden tauon jälkeen taas ripustellut valot. On sellaiset hehkulampun malliset, jotka olen ennen laitellut oksille lehtien ja omppujen lomaan jo elokuussa, mutta hyvä kun nytkin. Laitettiin syttymään ja sammumaan ajastimella illaksi ja aamun aikaisiksi pimeiksi tunneiksi, niin on aikaisille töihinlähtijöille tai koirantaluttajille iloksi myös.

    Kultainen tammenterho on kerrassaan ihana! Ihan tunnen sen sileän pinnan sormissani. Terapeuttista :).

    Meillä on lauantaina tiedossa päätöskisa kotikentällä ja marraskuun alussa ajateltiin lähteä vielä Vierumäelle Pyhäinpäiväviikonlopuksi pelailemaan, jos sää sallii ja kenttä on auki. Sen jälkeen kannan itse mailat kellariin, mutta mies jatkaa vaikka läpi talven, jos ei tule lunta (toivon todella, että tulee ja päästään mieluummin hiihtämään).
    Muuten sitten vaan talsin jokapäiväisen tunnin-puolentoista lenkkini, oli keli ihan mikä hyvänsä. En pärjää ilman raitista ilmaa ja se on tosiaan justiin noin kuinka sanot, että mikäs siinä on ulkona ollessa, kun tietää pääsevänsä takaisin kodin lämpöön. Kaikki ei ikävä kyllä ole yhtä onnekkaita.

    Tunnelmallisia hyggeilyhetkiä teille <3

    1. Kiitos, Annukka – niin mukavaa, kun olet siellä kuulolla ja jätät näitä aina niin mukavia kommenttejasi <3 Taidat olla yksi pitkäaikaisimmista kommentteja jättäneestä lukijoistani! Tunnut aivan vanhalta tutulta, joka tuntee meidän kodin ja sen perinteet 🙂
      Oikeastaan vasta viime vuonna meille tuli mieleen tuo omenapuun kuorruttaminen valoilla, kun kuljimme lenkkiä tuolla naapurustossa ja valot näyttivät niin kerrassaan upeilta alueen puutalojen pihoilla. Siitä tuli oikein sellainen villitys tällä seudulla - joidenkin kohdalla ehkä selkeitä ylilyöntejäkin 😉 Mutta niin kiva kulkea lenkillä nyt valoja katsellen, joten trendi jatkukoon.
      Kaikenlaiset perinteet ja kausivaihtelut ovat kyllä mieluisia - aina jotain uutta ja kuitenkin tuttua odotettavissa. Kuten joulu, johon ajatukset ovat alkaneet karkailla...
      Odottamattoman lämmintä keliä lupasivat, joten kyllä teillä on vielä aikaa heilutella mailoja 🙂 Siinä harrastus, johon liittyy varmasti myös paljon perinteitä, joilla vuosi rytmittyy kivasti. Onnea peleihin ja mukavaa Vierumäen reissua myös. Sekin virkistävä maisemanvaihdos taas! Enkä usko, että sisustusnäkemys aivan hukkaan on mennyt - sieltä se taas löytyy, kun malttaa kotoilla <3

Leave a Reply to Celia C Cancel reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.