Kevään helmiä : Ikkunailoa ja kimppakokkailua / Two gemstones of Spring

Tämä oli tarkoitus tuutata eetteriin ennen edellistä postausta, kun kevään polte alkoi hiipiä yhä näkyvämmin sekä sydämeen että takapihalle. Lumi katosi sellaista vauhtia, että ei perässä pysynyt. Mutta sitten palasivat pakkaset ja hui niin kylmä viima.

Sydämeen kevät kuitenkin ehti jo saapua, kun tuo aurinko alkoi paistaa – siis tänne Suomeenkin – kuten alla olevasta kuvasta näkyy: hauska osuma, joka oli pakko ikuistaa 😉

Ensimmäinen helmi on siis ehdottomasti ollut lisääntynyt valo!

Jiihaa – se laukaisi ikkunailon. Ilon aukaista säleverhoja. Ilon yllättäen uudelleen kukkaan puhjenneesta joulukukasta (vaikka kaikki kolme vanaa olivat jo ehtineet kukkia joulukuussa). Ilon ostaa lisäksi uutta vihreää ikkunalle. Ilon leikkiä tulppaneilla.

Myös odotettavissa olevan (kunhan vähän lämpenee) ison ilon katsella, kun mies pesee ikkunat 😉 Tekee sen muuten ihan mielellään! Pisteet hälle – siitäkin <3

Ps. Ikkunailon siksi, että vielä on ikkuna välissä, kun nautin keväästä 😉

Huom. Tällä kertaa maltoin enkä vienyt ensimmäistä ostamaani helmililjaa ulos vaikka mennyt plussakeli vähän houkuttikin. Yleensähän teen sen virheen… Todisteita tästä löytyy esim. täältä: klik.

Takapihalla lumen jätettyä reunat paljaiksi monien vuosien helmililja-siirrännäiset alkoivat myös nostaa päätään. Monta senttiä. Nyt vaan huolettaa selviävätkö yhä jatkuvista pakkasista…

Toinen helmi on ollut mukavat yhteiskokkailut ystävien kanssa. Tässä muutama esimerkki.

Yksi lauantaipäivä hurahti – ihanasti, aivan ex tempore – ystäväpariskunnan luona ohjelmalla: metsärämpiminen, saunominen ja kokkailu. Alla olevissa kuvissa ovat pääruoka kuhafileet appelsiinikastikkeella lämpimän salaatin (pannulla pyöräytettynä) sekä lämpimien pilkottujen/ paloiteltujen/ maustettujen kasvisten (pannulla ja nopsaan vielä uunin kautta) kera. Alkuruokana tomaattikeitto ja jälkiruokana juustokakku, jotka ehtivät – kuinka ollakaan – kadota parempiin suihin ennen kuin ehdin sanoa kissa = ottaa niistä kuvan 😉 Kaikki aterian osat arvioitiin NAM – Parasta Ikinä – kommentein! (Ps. näiden ystävien keittiö ja koko koti on kyllä esittelemisen arvoinen. Kysyin jo luvan kuvaamiseen (paremmalla ajalla, valoisan aikaan) ja postauksen tekemiseen, joten esittely luvassa lähi aikoina. Ei mikään perusmattien ja -maijojen koti!)

Toisen ystäväpariskunnan kanssa olemme jo useamman vuoden tehneet hyvissä ajoin kalenterivaraukset yhteiskokkailuun noin kuukauden parin välein meillä. Toiset ideoivat aina alku+jälkiruuan ja toiset pääruuan – seuraavalla kerralla homma päinvastoin. Näin saadaan kivasti uusia ideoita toisiltamme. Ja hauskaa piisaa aina! Hyvä fiilis alkaa jo sillä, kun kaikki pukevat omat esiliinansa (joilla on jokaisella oma tarinansa) eteensä ja pesevät kätensä – vaikka osalla homma jäisikin lähinnä viinilasin kädessä pitämiseen. Ha-ha-haa, joskus käy nimittäin niinkin. Tasainen puheensorina ja kuulumisten jakaminen on merkittävä osa projektia. Ja sekin on hyvä, kun seuraava ajankohta sovitaan ja laitetaan heti kalenteriin, niin homman jatko aina myös toteutuu. Ilmaan jääneet ”tehdään pian näin uudelleen” – kommentit saattavat unohtua (= unohtuvat) viikkojen villisti vilistäessä. Eli jää useimmiten saamattomuuden piikkiin… Onko tuttua?

Yksi keskiviikkoilta taas vietettiin ystäväperheen (kummitytön perheen) luona kokkailemalla heille makaronilaatikkoa vähän reilumpi setti varastoon kiireisten arkipäivien varalle. Muistan hyvin, miten haastavaa oli aikoinaan saada omat lapset ”tankattua” sopivasti ennen harrastuksia. Pienillä eväillä ei ainakaan liikuntaharrastuksiin oikein jaksa mennä ja toisaalta täydellä vatsallakaan ei treeneistä mitään tule. Aika aikatasapainoilua koko ruokailun ajoitus. Mutta tällainen helppo lämmitettävä ruoka hoituu mikrossa lapseltakin. Ja omatekoinen on aina omatekoinen. Laatikkotehtailu sujui meiltä kuin liukuhihnalla, kun kaikilla oli oma tehtävänsä. Sellaista mukavaa yhdessä oloa koulu- ja harrastuskuulumisia kuunnellen. Hienoa oli myös huomata, miten kiinnostuneita ja taitavia kokkaajia perheen alakouluikäiset lapset jo olivat! Ilta kruunattiin yhteisaterioinnilla – eli ikävä kyllä verotimme valmistettua satsia vähäsen… Mutta tämmöisiä yhteisöllisiä puuhia lisää! Arkihommeleista tulee yhdessä juhlaa 🙂

Plussaa näissä kimppakokkailuissa on myös se, ettei tarvitse hikihatussa touhuta kaikkea valmiiksi ennen vieraita vaan kaikki hoituu yhdessä tehden, leppoisasti seurustellen. Suosittelen – saa mieluusti ottaa näistä vinkeistä vaarin!

Nyt kiirehdin hakemaan kummitytön kanssani teatteriin. Luvassa Heinähattu, Vilttitossu ja Pamela-täti.

Celia C

First gemstone being lighter days – making me pay more attention to windows – lights and shadows, plants and flowers. Second gemstone being well spent time cooking with friends – always lifting the spirits.

Pakko mainita vielä yksi helmi: meidän jo vuosikymmenten perinne kokoontua viikonlopun aloitukseen ystävien kera tänne yhden bussilipun taktiikalla 😉

4 Comment

  1. Ihana tunnelma ja perinne. Leppoisa ruuanlaitto pitkän kaavan mukaan. Olen haaveillut jo keväästä, tetenarsisseista ja helmililjoista, mutta en ole tohtinut ostaa. Meillä pia on luminen, jäinen ja kylmä, joten pakko on vielä odotella, vaikken yhtään malltaisikaan.

    1. Leppoisa ruuanlaitto on kyllä mukavaa ja syöminen iso nautinto.
      Harmittavaisesti pihan laitto meni jäihin ihan kirjaimellisesti – nähtävästi vähän pidemmäksikin aikaa ja ihan kirjaimellisesti. Niin mukavasti tuo aurinko ehti jo paistaa ja sulattaa, että aurinkotuolin ehdin jo pestä 🙂
      Ei todellakaan malttaisi odottaa! Kiitos, Titta, kivasta kommentista ja mukavaa viikonloppua!

  2. Ihana idea: kokkailu ystävien kanssa. Tämä täytyy ehdottomasti ottaa toteutukseen myös meillä. Kevättä tosiaan alkaa olemaan rinnassa. Muutama upea aurinkoinen päivä on jo takana ja kun koko päivän viettää ulkona, niin illalla poskissa on ihana puna. Kevättyötkin jo kutkuttavat. Lumi saisi jo sulaa. Ihanaa viikkoa ja aurinkoa päiviisi!

    1. Yhdessä kokkailu on muuttanut kyllä totaalisesti meidän aikaisemman vierailu-politiikan. Nyt on rentoa meininkiä ja pelkkää iloa eikä yhtään stressiä valmistautumisen suhteen. Voisi oikeastaan sanoa, että nyt tämä on yhteinen harrastus aikuisten pariskuntien kesken! Kelien salliessa siirrytään ulos ja grillin ääreen 🙂
      Kiitos mukavasta kommentistasi ja valoa, iloa ja aurinkoa sinulle myös 🙂

Vastaa käyttäjälle Celia C Peruuta vastaus

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.