Tämä taisi olla nyt 29. kesä samalla vuokramökillä. Saattoi olla vilpoisin viikko koko mökkihistoriassa. Asteet siinä kymmenen ja viidentoista välillä. Tyyntä ja tyrskyä – enempi sitä tyrskyä.
Kuva ei riitä kertomaan sitä tuulta, vonkunaa, pärskettä, aallokon kiivautta, mikä useampana päivänä jatkui aamusta iltaan. Eipä se kyllä kevytuntsikan kanssa juuri haitannut. Eikä sitten oikeastaan uikkarit päälläkään. Saunasta päin pulahdimme uimaan kahdeksantoista (!) kertaa kuuden päivän aikana. Saunan lämpö ja hiki säilyivät tasan puoltoista metriä. Sen jälkeen tuli kiire juosta täysillä noin 40 metriä ja hypätä mereen, joka tuntui suorastaa uimakelpoiselta keliin verrattuna. Taisimmepa tehdä taas uudet uintiennätykset/ vedessäoloennätykset. Seurasimme myös huvittuneena joutsenta, joka nosti peräpeiliään kuin purjeeksi ja liukui tuulen mukana muutaman sata metriä, lensi takaisin ja laskeutui uuteen liukuun kuin vesihuvipuistossa konsanaan. Yritin samaa. Ei onnistunut, pyrstöni ei ole yhtä ilmavan keveä 🙂
Osa ajasta kului rantoja pitkin kulkiessa. Meren ranta on niin erilainen ja jännittävä kaupunkilaiselle. Rauhoittava – vaikka olisikin hyrskyä, tyrskyä, myrskyä. Sitä aina ihmettelen. Mitä tyrskympi meri on, sitä enemmän se rauhoittaa.
Välillä oli hetken tyynempääkin. Mutta ei edes silloin ollut yhtään hyttystä tai paarmaa riesana. Ovatko hyönteiset oikeasti katoamassa…?
Mökkielämän yksinkertaisuudessa on puolensa. Varsinkin tällaisen x tähden mökin, jossa kaikki toiminnot ovat mallia perus ja alkuperäinen. Ruoka esimerkiksi oli niin simppeliä että! Ja siksi ehkä juuri niin hyvää. Se oli kuulkaa läpi reissun taivaallisia uusia pottuja, varhaiskaalisalaattia ja joko bratwurstia tai kalaa. Ei ollut mukana mitään ylimääräistä tilpehööriä, millä hifistellä.
Paitsi kun saimme seuraa: silloin loihdimme alkumaljat – tällaiset jonkin sortin mojito-versiot tuliaisrommipullosta 😉 ja vietimme lättykestit.
Kaikki ei ollut tälläkään mökkilomalla pelkästään kaunista, mukavaa ja hyvää – edes bloggajalle :).
Totuus on se, että näin vanhemmiten ulkohuussit (koska usein myös se yökäynti) ja sopimattomat sängyt (koska välilevyn pullistuma) saavat kotiinpaluun tuntumaan entistäkin makoisammalta…
Celia C, kaupunkilainen
Yet another week at rented summer cottage – the same one as always, our 29th summer here. Maybe the coolest ever. With wind – storm even. Still spent most of the week enjoying the sea. Swimming, staring – getting good wipes from the restless sea. Why does the restless sea always calm my mind? Ate simple: heavenly new potatoes, cabbage salad and fish/ sausage. A holiday alright but yet good to be home again.
Niin tunnistan ja tunnen luissani nuo tuulitunnelmat. Se on niin tyypillistä merenrannalle ja todetaankin aina, että sen kanssa on elettävä. Tai siirryttävä kuivalle maalle. Tänä vuonna on tuullut poikkeuksellisen reippaasti ja usein, kuten olen monesti täällä ja instassa kirjoittanutkin. Jos jotain positiivista, niin meidän pihaan osuu ainoastaan länsituuli, muuten siltä pystyy suojautumaan aika hyvin, paitsi rannalla.
Tein saman havainnon, että hyttysiä ei ollut tyynelläkään, mutta nyt niitä on. Eilen sai hätistellä illallakin oikein urakalla vaikka oli tyyni ilta. Täälläkin pyörii joutsenia, ainakin yksi vakipariskunta on vuodesta toiseen. Nyt on jo toinen vuosi ettei niillä ole poikasia ja edellisen kerran merikotka taisi saalistaa pikku pallerot, koska hävisivät eräänä yönä. Raadollista vaikkakin luonnon laki.
Kauniita maisemakuvia, mökki on hienolla paikalla!
Mukavia kesäpäiviä <3
Meren äärellä jos missä luonto ja sen voimat ovat lähellä. Siksi joka kerta niin vaikuttavaa.
Nautimme rantasaunasta ja uimisesta sellaisella vimmalla kuin vain voimme tuon viikon aikana. Täältä kotoa käsin sitten ajelemme Ruissaloon pulahduksille, mutta ei se aivan sama asia ole kuitenkaan.
Mukavia mökkilomia teille <3
Kuvailit tunnelmat ja kelit niin hyvin, että ihan kuin olisin ollut itse mukana :).
Ihan mahtavat kesäsapuskat! Täytyy ottaa itsekin asiaksi jahka loma vihdoin koittaa. Jotenkin se ruuan tekeminenkin lomalla on kivempaa kuin muuten, kun on enemmän aikaa ja voi käydä ostamassa ainekset torilta tai jostain muualta, missä ei arkena tule käytyä. Vaikka sitten tekiskin just sitä kaikkein simppeleintä mahdollista ”pikaruokaa”.
Olispa ollut kiva seurata joutsenen persliukua :). En ole moista ikinä nähnyt.
Ja totta, oma sänky tuntuu kyllä taivaalliselta liki minkä tahansa tilapäissängyn jälkeen. Meilläkin on siellä meidän omassa lomapaikassa tiedossa mulle tukalat oltavat, kun patjat on siellä uusittu, mutta ostettu niin kovat, että varmasti kestää sitä painavintakin nukkujaa, mutta on meikäläiselle sama kuin paljaalla lattialla pötköttelisi. No, eipä tule ainakaan aamulla koisattua pitkään, kun kolottava selkä pakottaa nousemaan ylös…
Kivaa kesänjatkoa vielä täältäkin käsin <3
Jotenkin tuo tyrskyävä meri sai mielen herkistymään erityisesti (vai tämä ikä/ elämänvaihe/ kaikki yhdessä). Katse pysyi tiiviisti aallokossa ja ajatukset velloivat sen mukana – ja yhtäkkiä oli sees. Kummallista.
Simppeli ruokavalio teki hyvää ja kun periaate on, että se on mukana, mitä on, ei mielitekojakaan pääse syntymään. Nälkä on kyllä meren äärellä, uidessa ja saunoessa aikamoinen. Perunakattilassa oli reilusti tavaraa 😉
Oma patja niin paras!
Hyvää lomaa teille, kun pääsette sen aloittamaan <3
Voi miten ihana postaus! Kauniit kuvat ja huikea teksti, oli kiva kuulla ”aikuisia ajatuksia” kesänviettämisestä. Ja niin samaa mieltä olen hyyskästä ja omasta sängystä 🙂
Kivaa lomanjatkoa!
Kun lähes kolmekymmentä vuotta ollaan samassa paikassa lomaa vietetty, kyllä siinä elämä silmissä vilisi merta katsellessa. Lapset varttuneet aikuisiksi ja itsekin vartuttu ja kasvettu – siis vanhennuttu, pakkohan se on tunnustaa 😉 Aika pysäyttävää. Parasta oli rannalla istuessa, että tuo sama mies tuossa vieressä jo teinistä saakka yhä vierellä katsomassa samaan suuntaan <3
Kiitos kivasta kommentistasi ja ihanaa kesänjatkoa sinulle <3