Syksyn harkittu vaatekaappi/ My simple well-thought style

Ajankohtainen aihe, jota ryhdyin työstämään jo reilu kuukausi sitten. Aihe jotenkin vaan aina kuuluu lomaltapaluu-kuvioihin. Ja kun kerran Katillekin lupasin kirjoittaa tästä 😉 

Päivien lyhetessä aivoissa naksahtavat ajatukset uuteen moodiin ja yhtäkkiä edessä on jälleen uuden alku. Ennenkin olen tämän varmaan todennut, mutta minä tykkään syksystä kesän jälkeen! (Marraskuu voi olla sitten asia erikseen, mutta senkin pelastaa lähestyvä joulu – ja minähän haluan ja osaan jouluttaa. Odottakaapas vaan taas…)

Tämän aiheen työstäminen pitää sisällään ensin AINA vaatekaapin siivouksen. Lomarytkyt (koska pukeutumiseni on pääosin niin epämuodollista lomalla) pinkan alimmaiseksi ja kaapin perimmäiseksi ja enemmän esille “oikeita vaatteita”, joita ryhdyn sitten sovittamaan ja arvioimaan.

Arviointikriteereinä toimivat ainakin koko ja istuvuus, vaatteen kunto ja se olo, kun pidät sitä päällä: tuntuuko vielä omalta ja hyvältä. Aina löytyy karsittavaa! Yhteensä miehen kanssa hylättiin taas kolme kassillista vaatteitamme (plus useammat kengät), jotka vietiin Pelastusarmeijalle – palkkiona siitä on aina hyvä mieli. Siistimmästä kaapista myös löytää paremmin päällepantavaa.

Sitten suunnitelma – eli teen listan siitä, mitä oikeasti tarvitsen. Tunnetusti olen ollut “jo aikojen alusta lähtien” uskollinen tyylille, joka on klassisen yksinkertainen: valkoinen kauluspaita ja farkut. Ja tuo tyyli tulee aina ennen muotia meikäläisellä, vaikka mielelläni hypistelen kaupassa muutakin! Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei kannata juuri muita paitoja ostella. Valitsen kuitenkin aamulla sen valkoisen mieluiten. Se vaan saa kasvot näyttämään freesimmältä! Ja tyyliin saa tilanteen mukaan hienoista muutosta sillä, pitääkö ylimmän napin kiinni vai avaako pari. Just niin simppeliä. (Valkoisien lisäksi kelpaa kyllä vaaleansininen ja sini-valko-raidallinen.)

Suosittelen miettimään pukeutumisesi perustaa omalla kohdallasi – mitä mieluiten poimit sieltä kaapista päällesi. Omani on siis tällainen:

Paitoja ja farkkuja on oltava tietenkin useampia ja niitä joutuu aika ajoin uusimaan, koska ovat niin ahkerassa käytössä – vaatteet tarvitsevat huilia ja huoltoa. Valkoiset kauluspaidat kutistuvat pesussa (siis oikeasti! – ainakin hihoista ja pituudesta – aina ei ole siis kyse vaan omasta “ihmisenä kasvamisesta” 😉 ), sillä pesen ne lähes aina kuudessakympissä (>valkaisu) miehen paitojen kera. Pyrin ostamaan aina vain laadukkaita, 100% puuvillaisia kauluspaitoja, mutta niitä on kyllä ollut viime aikoina yhä hankalampi löytää naisten osastoilta. (Miehille kyllä löytyy laadukkaita puuvillapaitoja.)

(Ja sitten tunnustus: katsottuani viime viikolla yleltä Stacey Dooleyn dokumentin muotivaatteiden valmistuksesta, sain kyllä tunnontuskia puuvillan suosimisesta 🙁  –  mm. Aral-järven kuivuminen puuvillan kasvatuksen vuoksi oli aika järkytys.)

Puuvilla luonnonmateriaalina tuntuu silti miellyttävimmältä, joten täytyy nyt vain panostaa entisestään vaatehuoltoon ja lisätä sillä tavalla paitojen käyttökertoja ja elinikää. Todellinen vaatekustannushan on aina hinta per käyttökerta!

Valkoiset kauluspaidat ovat siis jatkuvasti ostoslistallani! Ne vaan on ostettava silloin, kun hyviä tulee vastaan. Farkkujen ostosta päätin kuitenkin tinkiä tänä syksynä (niiden valmistus vasta vettä kuluttaakin!). Nykyiset saavat riittää – parit tummansiniset ja parit vaaleammat. Farkkujen lisäksi kaapissa on siistit mustat housut ja uutena hankintana khakin vihreät rennommat housut. Housun taskun mallissa olen muuten huomannut sen parhaiten itselle sopivimman, mikä hoikentaa! (Katso kuva alla.)

Syksyn uudet hankintani ovat siis khakin vihreät! Tätä väriä tunnen kaipaavani aina syksyisin. Vuosien varrella samaa sävyä olen kantanut kotiin mm. tikkitakin, neuletakin, hansikkaiden ja tennarien muodossa – kaikki edelleen käytössä. Nyt löysin sopivan malliset housut ja suoraan sanoen ihan hemmottelulahjana itselle mokkaisen käsilaukun Helsingin reissulla. (Nyt kyllä menee joku vanha laukku tai kaksi myyntiin…)

 

 

Syksyn edetessä kauluspaidan – tai rennompana päivänä pidetyn t-paidan (valkoinen!) – päälle on saatava lämmikettä – nykyään se on bleiserin sijasta pääsääntöisesti neuletakki. Ensin puuvillaisena, myöhemmin kelien viiletessä villaisempana. Tykkään erityisesti pitkästä, yli polven mallista. Niitä on kolme puuvillaisena: beessi, meleerattu sininen ja khakin vihreä, mohairvillaisena meleerattu sininen. Irtobleiseri on aina sininen. (Musta ei ole mun väri – näytän vanhalta, kalpealta ja silmänaluset tummilta – mutta klassinen, villakankainen, musta housupuku löytyy monen vuoden takaa kaapista tilanteisiin “kun on pakko” – valkoisen paidan kanssa tietenkin.) Neuletakki on helppo pukea ja riisua noin vain vaikka kesken työpäivän. Tykkään myös ponchoista – niissäkin on tiettyä helppoutta. Niitä löytyy harmaa, roosa, tummansininen ja paksu, takinkin korvaava beessi.

Tässä esimerkki asustani tänä syksyisenä päivänä:

Villakankainen bleiserini on saanut odottaa vielä toistaiseksi vuoroaan. Väri on mielestäni juuri oikean sininen. Se sopii skarpimpana versiona tummansinisten farkkujen/ mustien housujen ja siistien nilkkurien kera tai rennommin vaaleansinisten farkkujen ja maiharien kera.

Mokkahame odottaa myös vielä paksunsukkahousun-aikaa. Tykkään pitää sitä vain joko paljain säärin tai paksujen sukkahousujen kera. Nailonit eivät ole lempijuttuni….

Kesällä ahkerassa käytössä juhlissa olleen Marimekon ajattelin puolestaan stailata lähiaikoina sen paksun sinisen neuletakin ja maiharien kaveriksi. Haluan ehdottomasti antaa sille jatkoaikaa syksyllä. (Sama mekko muuten näyttää kelpaavan komissaarillekin tilaisuuteen kuin tilaisuuteen 🙂 )

Kenkäosastonikin muutokset ovat käynnissä. Käytössä on vielä aurinkoisina/ ei-sateisina päivinä usein lenkkarit ja tennarit. Ympärivuotisessa käytössä olevina ne tulevat varmaan tiensä päähän jossakin vaiheessa. Siinä suhteessa pidän silmät auki. Jalkavaivaisena en huonokuntoisilla kengillä halua kävellä.

Olen ottanut esille myös ne muut varaston paksupohjaisemmat, joilla selviää lätäköistäkin joten kuten. Ja Dr. Martenseillahan taas selviää mistä vaan!

Muistattehan huoltaa kenkiänne, kun kelit ovat taas mitä ovat! Aikaisempi postaukseni aiheesta täällä.

Tällaisen selkeän, klassisen vaatekaapin hyviä puolia on sen toimivuus, selkeys ja vaatteiden helppo yhdisteltävyys. Meillä on tietoisesti vähän kaappitilaa (vähensimme jopa niitä alkuperäisistä suunnitelmista). Siellä ei ole siis tilaa hillota mitään epämieluisaa, epäsopivaa tms. Ja jos ostan jotain uutta, laitan aina jotain myös kiertoon. Mieltä ylentävää on myös avata kaappi, jossa kaikki on mieluisaa!

Pientä muutosta asuun saan aikaan sitten esim. koruilla. Särmää isoilla hopeisilla – herkkyyttä roikkuvilla helmikorviksilla. Käytän usein koruja nimenomaan kontrastina. Jos olen hepenissä, valitsen särmikkäitä hopeita ja jos rennoissa, niin naisellisia helmiä.

Helppoja piristyksiä/ tyylin muutoksia saa aikaan myös huiveilla – niillä saa myös vanhat takitkin uudistumaan. Ajattelin nimittäin taas tulla syksyn toimeen samoilla vanhoilla: beige trenssi, tummansininen merimiestakki, khakin vihreä tikkitakki ja sininen kevytuntsikka – kaikki iättömiä klassikoita. Takki on olennainen juttu Suomessa koko pitkän syksy-talvi-kevät – kauden – sen kuuluu suojata ja lämmittää näissä vaihtuvissa keliolosuhteissa – ja onhan se myös se näkyvin osa sinusta kodin ulkopuolella.

Taidan olla useiden mielestä tylsä, mutta mulla nyt vaan on tunnistettava signature-tyyli, josta kuulemma kuiskaillaan: “se on se nainen, jolla on aina valkoinen kauluspaita”… Hih! Niinhän oonkin 🙂

Toivoisin, että kaikki tekisivät vaatehankintoja harkiten – tietenkin ympäristöllisistä syistä, mutta myös oman elämän yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi. Uskon, että yhä useampi tiedostaa, ettei määrä korvaa laatua ja tunnistaa, että sitä tavallisesti poimii kaapista päälleen vain niitä mieluisampia. Mitä jos kaapissa kaikki olisi vain niitä mieluisampia?

Osta harvemmin ja parempaa – vain sellaista, jota oikeasti tarvitset ja käytät. Osta sellaista täydellisen ihanaa eikä vaan jotain sinne päin tavan vuoksi. Itse usein nukun yön yli tai parinkin ja jos edelleen tuo joku houkuttaa ja on vielä jäljellä kaupassa nimeäni kutsuen, se saattaa olla se oikea hitti 😉 Monet hutit on jäänyt näin ostamatta.

Syksyn lämpimänä – villasukat jalassa,

Celia C

Simple is easy. Classic is timeless.

Colors: white, blue, beige, army green, dusty pink.

Must clothes: white shirt and jeans, long cardigan.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.