Mihinkäs mä jäinkään?/ Back again

Hmmm. Mistäs oikein aloittaisin? Kamera on täynnä kuvia ja pää täynnä ideoita, mutta mitä sitä nyt kuluneesta kesästä ensimmäiseksi sanoisin…?

Ainakin olen tyytyväinen siihen, että me ollaan nähty poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Kiitos siitä monien juhlien, joista ollaan saatu nauttia tänä kesänä. Useinhan käy niin, että olettaa näkevänsä porukoita lomalla enemmän kuin mitä sitten näkeekään, koska kaikki vaan ovat aina eri aikaan maisemissa… Ja kävihän siinä niinkin tietenkin joidenkin kohdalla tänäkin kesänä… 

Mutta parit häät ja kihlajaiset kokosivat hyvin porukoita kasaan. Sukulaisia, ystäviä, tuttuja ja “kylänmiehiä” 😉

Eipäs taida olla mukavampia juhlia kuin häät ja kihlajaiset ovat. Ilo ja onni, rakkaus ja lämpö vaan ovat niin kertakaikkiaan mukavia sisään hengitettäviä tunteita. Ja pidetyistä lämminhenkisistä puheista en kuivin silmin selvinnyt tälläkään kertaa… (Kukaan, joka minut tuntee, ei sitä tosin kyllä odottaisikaan…)

Weddings and engagement parties are the best. That joy and happiness, love and warmth – you can just inhale it all. And I certainly had moist in my eyes when I listened to the speeches held. Also it is always nice to meet people and mingle at these gatherings.

Varsinainen tunneryöpsähdys oli myös tavata “amerikan äitini” 39 vuoden takaa. Hän tuli kolmen ihanan lapsenlapsensa (17, 16 ja 13) kanssa Suomeen, jossa hänellä on sukujuurensa. Tulivat myös Turkuun meitä tapaamaan. Varsinaisia Suomi-faneja tuntuivat olevan koko porukka 🙂 , sillä kaikki mitä teimme ja tarjosimme oli heidän mielestään aivan superihanaa. Erityisesti uudet perunat, grillatut kokolihamakkarat ja mansikat vaniljajäätelön kera maistuivat niin hyvin, että se oli suorastaan uskomatonta. Ei kuulemma olleet mitään parempaa koskaan maistaneet. Piimääkin uskalsivat maistaa ja lisääkin ottaa. Myös Keskiajan markkinat olivat kiinnostava käyntikohde turnajaisineen – tapahtumana se on aivan upea, jota voi aina ylpeänä esitellä turisteille.

All sentimental about my american mom´s visit here with her three lovely grandchildren. What enthusiasts of Finland they all were! They just loved new potatoes, sausages, strawberries – everything 😉

Donna, I´m so happy that you all came to visit! Could not believe how long it had been since last time – and still we were the same 🙂

 

Kesään mahtui myös sadepäiviä, jolloin eräänä niistä oli havaittavissa lyhyt sisustusintoilu, kun katse osui tuulikaapin kulahtaneeseen mattoon ja sateenvarjoämpärin tekemiin klaappeihin seinässä. Matto vaihtui samaisena päivänä vaaleampaan, jolloin siitä tuli aika (=liika?) samanvärinen seinän kanssa. Siitä taas seurasi maalikorttien ripustelu ovenkarmiin. Syntyi epätietoisuus värivalinnasta, jonka pelasti takaisin palannut parempi keli, uinti-intoilu (ennätyksien kesä uimisen suhteen!) ja niiden myötä ihana unohdus… Katse oli taas ulkoilmassa. Homma seis, saa odottaa syyssateita…

Onko ehdotuksia/ mielipiteitä mikä olisi hyvä???

What color is you favorite?

Niin ja sitten ne piipahdukset. Ulkomaille saakka emme ole enää toviin kesäisin lähteneet. Ne reissut ovat siirtyneet keväälle ja syksylle – sinne rupuisempiin aikoihin. Kotimaassakin suuntana on ollut samat tutut: kotiseutu pohjanmaalla, vuokramökkipaikka saaristossa (josta edellinen postaus) ja Helsinki.

Viime mainitussa yövyttiin Tornissa (aamiaisella gluteenittomuus hyvin huomioitu nykyään), lounastettiin Musiikkitalolla (hyvä tunnelmainen opiskelijapaikka, jossa gluteenittomuus hyvin huomioitu), ihasteltiin vanhoja rakennuksia (voikun pääsisi sisään kurkistamaan) ja Oodia (todellinen helsinkiläisten ajanviettopaikka, terassillakin kannattaa käydä), käytiin “risteilyllä” Liuskaluotoon (josta pääsikin yllättäen kävellen Liuskasaareen ja edelleen Uunisaareen, kun kysyimme jatkoyhteyksiä paatilla – olimmehan ostaneet lipun mainostettuihin kaikkiin näihin saariin – höh ja heh, no joka tapauksessa päästiin katselemaan rantoja mereltä päin).

No traveling abroad during summertime – save that for times that bring worse weather. So it was just the usual: visit mom, a week at the summer cottage and Helsinki. Hotel Torni, beautiful old buildings, Oodi library, ferry to Liuskaluoto.

Uutena, meille ennen näkemättömänä museokohteenamme oli tällä kertaa Sinebrychoffin kotimuseo, jonne suosittelen ehdottomasti piipahtamaan. Toisen kerroksen kotimuseoon on vapaa pääsy. Sinne nyt ainakin kannattaa piipahtaa: aivan uskomattoman näköisiä tiloja ja mielettömiä keräilykohteita. Upeaa, että tuollaiset tilat ovat yleisesti nähtävillä. Historian havinaa.

Visited Sinebrychoff home museum and art museum.

Ensimmäisen kerroksen taidemuseossa taas on vaihtuvia näyttelyitä, joihin on pääsymaksu (tai museokortilla). Vielä 25.8. saakka siellä on Taivaalliset värit – sinistä ja kultaa. Nämä värit kuuluvat historiallisesti kaikkein arvokkaimpiin materiaaleihin ja niille on annettu paljon merkityksiä. Tuttujakin nähtiin: Nike-patsas tällaisena versiona ja W. Aaltosen Kultapää.

Pitkän tovin vietimme myös Mokossa kahvia hörppien, jalkoja lepuuttaen ja uusia juttuja bongaillen. Vihreän ja keltaisen sävyjä oli huomattavissa määrin. Nam!

Interior deco shop Moko was on our way and we spent some time there sipping cup of coffee. Lots of green and yellow things – nice.

Tuo viimeisen kuvan vihreä patja jäi kaivertamaan mieltä. Mutta kun junalla kuljemme, ei tee mieli raahata ylimääräisiä. Taas siis ostokset kertaan: autolla – joka ei kyllä oikein koskaan toteudu, kun junalla on niin paljon mukavampi matkustaa.

Uinnin jo mainitsinkin – sitä tuli kerrankin tehtyä paljon. Ja toinen erityinen juttu on ollut tuo lukeminen, josta jo Lomamoodi-postauksessa kirjoitin. Tänään laitoin pisteen romaanien lukemiselle. Siksi jäi aikaa tähän naputtelullekin nyt. Seuraavaksi ryhdyn opiskelemaan jotain!

Mutta mitä haluaisitte seuraavaksi? Kaksi ehdotusta päällimmäisenä: matkasuosituksia Ranskan Rivieralle vai Tarkoin harkittuja vaatelöytöjä? Muutakin saa ehdottaa 🙂

Celia C – arkeen pikkuhiljaa virittäytynyt

2 Comment

  1. Kotilaituri / Kati says: Reply

    Ääni Rivieralle ja harkituille vaatelöydöille 🙂
    Ihana kesä teillä takana. Maaliväreissä annan peukkua kolmanneksi ylimmälle siniselle ja toiseksi alimmalle vaalealle!

    1. Kiitos palautteestasi, Kati <3 - molemmat postaukset tulossa siis 🙂
      Arvaa mitä - meillä on juuri noita kahta peukuttamaasi maalia ostettuna!! Vaaleampaa vähän jäljellä, koska käytimme sitä varsinaiseen eteiseen, joka avautuu keittiöön, jossa uudistetut kaapin ovet ovat tuota samaa Ajopuuta. Tummempaa sinistä (Maininki) ostimme, kun suunnittelimme sitä telkkuhuoneen ikkunaseinälle, mutta päätimmekin pitää sen valkoisena – kun se kerran on meidän valoisin huone, niin olkoon. Mutta mikä sattuma! Vai vain meidän molempien samanlainen hyvä maku 😉

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.